{"id":110,"date":"2014-09-29T15:05:02","date_gmt":"2014-09-29T12:05:02","guid":{"rendered":"http:\/\/www.itukylat.fi\/emasalo\/?page_id=110"},"modified":"2015-01-23T16:25:15","modified_gmt":"2015-01-23T14:25:15","slug":"emasalon-historia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/emasalon-historia\/","title":{"rendered":"Em\u00e4salon historia"},"content":{"rendered":"

Em\u00e4salo Porvoon saaristossa<\/strong><\/h3>\n

Em\u00e4salo ja Hakasalo muodostavat selke\u00e4n, erillisen osa-alueen aiemmin Porvoon maalaiskunnassa, nyky\u00e4\u00e4n Porvoon kaupungissa. L\u00e4nness\u00e4 Svartb\u00e4ckin selk\u00e4 erottaa saaren mantereesta ja Esthamnin selk\u00e4 Onaksen saaristosta. Id\u00e4ss\u00e4 Orrbyn selk\u00e4 ja etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4 \u00c4ggsk\u00e4rin selk\u00e4 erottavat Em\u00e4salon Vess\u00f6st\u00e4 ja Pellingin saaristosta. Pohjoisessa nykyisin vain Kuggenin salmi erottaa saaren mantereesta. Viel\u00e4 200 vuotta sitten Tolkkinen ja H\u00e4st\u00f6n olivat saaria, mutta nyt ne ovat osa mannerta.<\/p>\n

Saaren nimen alkuper\u00e4st\u00e4 asiantuntijat ovat erimielisi\u00e4. Ruotsiksi se on Emsal\u00f6, suomeksi Em\u00e4salo, mit\u00e4 nime\u00e4 tuskin suomenkieliset kes\u00e4asukkaatkaan viel\u00e4 50 vuotta sitten k\u00e4yttiv\u00e4t. Se oli vain nimi kartalla, jota ihmeteltiin. Silti kantasana lienee suomenkielinen. Loppuosa \u201dsalo\u201d on laina baltian kielist\u00e4, ja se tarkoittaa suurta saarta, sittemmin suurta mets\u00e4\u00e4 ja er\u00e4maata. My\u00f6s alkuosa \u201dEm\u00e4\u201d tarkoittaa jotain suurta, laajaa, mist\u00e4 syntyy Em\u00e4salo (Rolf Sax\u00e9n<\/em>).<\/p>\n

Toinen tulkinta (Iwar Westman) <\/em>olettaa, ett\u00e4 alkuosan alkumuoto on \u00c4im\u00e4, mik\u00e4 tarkoittaa neulaa, tai nieme\u00e4. Paikalliset k\u00e4yttiv\u00e4t saaresta aiemmin nime\u00e4 Eimsal, mik\u00e4 tukee t\u00e4t\u00e4 tulkintaa. My\u00f6s toinen kielentutkija (Ritva Liisa<\/em> Pitk\u00e4nen<\/em>) puoltaa \u00c4im\u00e4- alkua, mutta h\u00e4n arvioi l\u00e4ht\u00f6kohdaksi H\u00e4meess\u00e4 ja Satakunnassa tunnettuja paikannimi\u00e4, joissa on sama alku. Saaren nimi olisi n\u00e4in seuraus saarella kalastelleista ja mets\u00e4st\u00e4neist\u00e4 h\u00e4m\u00e4l\u00e4isist\u00e4 tai satakuntalaisista.<\/p>\n

Saaresta on my\u00f6s k\u00e4ytetty ruotsinkielisi\u00e4 nimityksi\u00e4 Emsal\u00f6landet ja \u00d6landet.<\/p>\n

Tarkka nimist\u00f6n kuvaus on kaksiosaisessa, ruotsinkielisess\u00e4 teoksessa Emsal\u00f6 Boken. My\u00f6s alla oleva teksti perustuu suurelta osalta t\u00e4h\u00e4n teokseen.<\/p>\n

 <\/p>\n

Em\u00e4salon luonto<\/strong><\/h3>\n

Em\u00e4salo on Suomen rannikon suurimpia saaria. Sen pinta-ala on 34 neli\u00f6kilometri\u00e4. Suomenlahden saarista se on toiseksi suurin Vess\u00f6n j\u00e4lkeen. Koko rannikkoalueemme saarista Em\u00e4salo on 22. suurin.<\/p>\n

Em\u00e4salo asettuu Suomenlahdella pohjois-etel\u00e4suuntaan. L\u00e4nsirannikolla on runsaasti paljaita kallioita ja my\u00f6s korkeita kukkuloita. V\u00e4liss\u00e4 on syvi\u00e4 lahtia. M\u00e4kien v\u00e4liss\u00e4 on huomattavia suoalueita. Syv\u00e4 Vaarlahden lahti ja pitk\u00e4 Vaarlahden niemi antavat saarelle sille ominaisen muodon kartalla.<\/p>\n

It\u00e4rannikko on varsin tasainen ja leve\u00e4t lahdet matalia. It\u00e4rannikon kasvusto on rehev\u00e4\u00e4 ja helposti viljelt\u00e4v\u00e4 savimaa yleist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi vanhin kiinte\u00e4 asujaimisto on it\u00e4rannikolla. Saaren nelj\u00e4st\u00e4 maarekisterikyl\u00e4st\u00e4 kolme ovat it\u00e4rannikolla, pohjoisesta lukien Em\u00e4salon kyl\u00e4, Orrbyn kyl\u00e4 ja Bengtsby, kun taas Vaarlahden kyl\u00e4 on Vaarlahden kautta meriyhteydess\u00e4 l\u00e4nteen. Bengtsby on Em\u00e4salon kyl\u00e4keskus.<\/p>\n

Em\u00e4salo on vaihtanut muotoaan vuosituhansien saatossa maannousun takia. Pari tuhatta vuotta sitten alkaneesta ajanlaskusta lukien maannousu on ollut noin viisi metri\u00e4.<\/p>\n

Em\u00e4salo sai ruotsinkielisen v\u00e4est\u00f6ns\u00e4 1200-luvulla ja silloin nykyisen kahden metrin korkeuslinjan alapuolella olevat alueet olivat viel\u00e4 merenpohjaa. Suurin osa nykyisen Bengtsbyn pelloista oli veden alla viel\u00e4 700 vuotta sitten. Vaarlahden lahti ulottui pitk\u00e4lle Em\u00e4salon keskipaikkeille, nykyisen B\u00e4ckmarenin tienoolle (Lisuksen sillasta hiukan luoteeseen). Monet nykyiset niemet olivat silloin saaria. T\u00e4m\u00e4 koskee mm. Vaarlahden Utholmenia , joka sittemmin sai nimekseen Havsudden – Meriniemi. My\u00f6s Orrbyn L\u00e4dun\u00e4s, Vaarlahden L\u00f6kudden ja Hakasalon \u00c4ngesudden on 1700-luvun puoliv\u00e4lin pit\u00e4j\u00e4nkartoissa piirretty saariksi.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Em\u00e4salo Porvoon saaristossa Em\u00e4salo ja Hakasalo muodostavat selke\u00e4n, erillisen osa-alueen aiemmin Porvoon maalaiskunnassa, nyky\u00e4\u00e4n Porvoon kaupungissa. L\u00e4nness\u00e4 Svartb\u00e4ckin selk\u00e4 erottaa saaren mantereesta ja Esthamnin selk\u00e4 Onaksen saaristosta. Id\u00e4ss\u00e4 Orrbyn selk\u00e4 ja etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4 \u00c4ggsk\u00e4rin selk\u00e4 erottavat Em\u00e4salon Vess\u00f6st\u00e4 ja Pellingin saaristosta. Pohjoisessa nykyisin vain Kuggenin salmi erottaa saaren mantereesta. Viel\u00e4 200 vuotta sitten Tolkkinen ja H\u00e4st\u00f6n […]<\/p>\n","protected":false},"author":28,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-110","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/110","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/28"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=110"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/110\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":654,"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/110\/revisions\/654"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=110"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}