Arkeologiset l\u00f6yd\u00f6t osoittavat, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on liikkunut ihmisi\u00e4 kahdeksan tuhatta vuotta sitten. Silloin Em\u00e4salo oli Pellingin kaltainen saariryhm\u00e4. Kivikauden ihmisill\u00e4 oli asuinpaikat mantereella, mutta he harjoittivat saaristossa kalastusta ja hylkeenpyynti\u00e4.<\/p>\n
Pronssikaudelta 3500 \u2013 2500 vuotta sitten on Em\u00e4salon saarella ja sen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 l\u00f6ytynyt lukuisia kivir\u00f6ykki\u00f6it\u00e4. Niit\u00e4 ker\u00e4ttiin paljon korkeille kukkuloille, joista oli hyv\u00e4t n\u00e4kym\u00e4t. Se osoittaa, ett\u00e4 jonkinlaista asutusta oli l\u00e4hinn\u00e4 saaren l\u00e4nsipuolella.<\/p>\n
Kivikaudelta aina aikaan noin 1200 vuotta sitten Em\u00e4salon saarelta ei ole l\u00f6ytynyt mit\u00e4\u00e4n kiinteit\u00e4 muinaismuistoja. Mutta viikinkiajalta tuhat vuotta sitten on l\u00f6ydetty merkkej\u00e4 satamapaikoista. Hakasalon Skallerhamnia pidet\u00e4\u00e4n sellaisena. Pronssiajalta ristiretkien aikaan 1100- luvulle Em\u00e4salossa ei ole merkkej\u00e4 kiinte\u00e4st\u00e4 asutuksesta. Voidaan kuitenkin otaksua, ett\u00e4 Suomenlahden pohjoinen rannikko kuului virolaisten kalavesiin, koska heilt\u00e4 puuttui verkko- ja nuottakalastukseen sopiva rannikko.<\/p>\n
Em\u00e4salon saaren kiinte\u00e4 asutus lienee alkanut 1200-luvulla ristiretkien aikaan, kun ruotsalaiset uudisasukkaat asettuivat t\u00e4nne. T\u00e4st\u00e4 periytyy nykyinen asutus. Em\u00e4salo esiintyy kirjallisissa l\u00e4hteiss\u00e4 vasta 1531. Tuolloin saarella oli jo nelj\u00e4 kyl\u00e4\u00e4, joissa oli useita tiloja. Maahanmuutto loppui 1300-luvulla mustan surman vuoksi. Pohjolan v\u00e4est\u00f6 v\u00e4heni silloin voimakkaasti. 1540-luvulla Em\u00e4salon kyl\u00e4ss\u00e4, tai Kuggenin salmen kyl\u00e4ss\u00e4 kuten sit\u00e4 my\u00f6s kutsuttiin, oli nelj\u00e4 tilaa. Bengtsbyss\u00e4 ja Orrbyss\u00e4 oli viisi tilaa ja Vaarlahdessa nelj\u00e4.<\/p>\n
Pitk\u00e4 sota Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan v\u00e4hensi v\u00e4est\u00f6\u00e4 1500- luvun lopulla. Ven\u00e4l\u00e4iset joukot tulivat j\u00e4\u00e4t\u00e4 my\u00f6ten 1571 Em\u00e4saloon. Ne riehuivat t\u00e4\u00e4ll\u00e4 niin v\u00e4kivaltaisesti, ett\u00e4 kaikki tilat kirjattiin maakirjoihin autioiksi, koska ne eiv\u00e4t pystyneet maksamaan veroja.<\/p>\n
1600-luvun n\u00e4lk\u00e4vuosina useat vanhat tilat menettiv\u00e4t kadon, n\u00e4l\u00e4n ja kulkutautien vuoksi omistusoikeutensa, ja ne joutuivat kruunun haltuun, siis valtiolle. Vuonna 1636 kruunu lahjoitti kaikki Em\u00e4salon tilat sotaherra Torsten St\u00e5lhandskelle. Lahjoitus ei antanut hallintaoikeutta, mutta valtio luovutti tilojen verotuotot lahjoituksen saajalle.<\/p>\n
1700-luvun alussa ven\u00e4l\u00e4iset riehuivat taas saaristossa Ison Vihan aikana, ja estiv\u00e4t asutuksen laajentumisen. Sen j\u00e4lkeen asutus lis\u00e4\u00e4ntyi, kun tiloja lohkottiin ja palvelusv\u00e4elle rakennettiin m\u00e4kitupia ja kalastajatorppia merenlahdille. Virostakin tuli jonkin verran maahanmuuttoa, kun virolaiset pakenivat ven\u00e4l\u00e4isten maaorjuutta.<\/p>\n
Maanomistuksessa tapahtui radikaali muutos 1700-luvulla ja my\u00f6s 1800-luvulla, kun suurjakoa alettiin toteuttaa 1700-luvun lopulla. Jotkut tilat joutuivat aatelisten tai muiden s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isten haltuun. Mutta 1800-luvun alussa saarella pysyv\u00e4sti asuvat omistivat kaikki Em\u00e4salon tilat ja n\u00e4m\u00e4 tila ovat suurelta osin edelleenkin j\u00e4ljell\u00e4. Tosin Boen kartano omisti Hakasalon. Vuonna 1760 Vaarlahden ja Bengtsbyn talonpojat yrittiv\u00e4t saada Hakasalon hallintaoikeuden, mutta se ei onnistunut, koska Boen kartano oli rakentanut sinne kaksi torppaa.<\/p>\n
1900-luvulla vapaa-ajan asuntojen rakentaminen rannoille lis\u00e4\u00e4ntyi voimakkaasti mik\u00e4 moninkertaisti v\u00e4est\u00f6n kes\u00e4ajoiksi. Nykyisin vakituisesti asuvia on noin 200 taloutta ja vapaa-ajan asukkaita on noin 500 taloutta.<\/p>\n
Em\u00e4salo ei ole oikeastaan maatalousaluetta, koska laajamittainen maanviljelys ei luonnon vuoksi ollut mahdollista. T\u00e4m\u00e4n vuoksi asukkaiden oli hankittava muutakin elantoa ja harjoitettava kauppaa. Ennen vanhaan se merkitsi l\u00e4hinn\u00e4 nuottakalastusta, tukkien ja polttopuun myynti\u00e4 sek\u00e4 rannikkopurjehdusta. Monilla oli purjealuksia, jaaloja, joko omia tai yhdess\u00e4 toisten kanssa. Purjehdusmatkoja tehtiin l\u00e4hinn\u00e4 Tallinnaan, Tukholmaan ja Helsinkiin. Erityisesti Suomenlinnan rakentaminen antoi em\u00e4salolaisille hyv\u00e4n tilaisuuden myyd\u00e4 kaikkea mit\u00e4 he saattoivat hankkia mets\u00e4st\u00e4 ja merest\u00e4. Em\u00e4salossa on rakennettu useita jaaloja tarkoitukseen sopivissa merenlahdissa.<\/p>\n
Mets\u00e4n hakkuu oli Em\u00e4salossa varsin laajaa aina kiinte\u00e4n asutuksen alkuajoista l\u00e4htien. Kun puutavaraa alettiin ostaa myyntiin 1800-luvulla, hakkuut lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4sti. Puutavaraa ajettiin rannoille jaaloille sopiviin lastauspaikkoihin. Nyky\u00e4\u00e4n voi sanoa, ettei Em\u00e4salossa ole juurikaan koskemattomia metsi\u00e4, koska puutavaraa voidaan ottaa melkein miss\u00e4 tahansa mets\u00e4koneilla, ja kuljettaa pois tukkirekoilla.<\/p>\n
Viime aikoina tuloja on voitu lis\u00e4t\u00e4 puutavaramyynnin ohella myym\u00e4ll\u00e4 tontteja vapaa-ajan rakentamiseen sek\u00e4 tarjoamalla rakentamis- ja huoltopalveluita uusille kiinteist\u00f6ille. Pysyv\u00e4sti asuvien tulonhankinta voi my\u00f6s suurelta osin perustua ty\u00f6h\u00f6n muualla kuin saarella.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Arkeologiset l\u00f6yd\u00f6t osoittavat, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on liikkunut ihmisi\u00e4 kahdeksan tuhatta vuotta sitten. Silloin Em\u00e4salo oli Pellingin kaltainen saariryhm\u00e4. Kivikauden ihmisill\u00e4 oli asuinpaikat mantereella, mutta he harjoittivat saaristossa kalastusta ja hylkeenpyynti\u00e4. Pronssikaudelta 3500 \u2013 2500 vuotta sitten on Em\u00e4salon saarella ja sen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 l\u00f6ytynyt lukuisia kivir\u00f6ykki\u00f6it\u00e4. Niit\u00e4 ker\u00e4ttiin paljon korkeille kukkuloille, joista oli hyv\u00e4t n\u00e4kym\u00e4t. Se […]<\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":0,"parent":110,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-656","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/656","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=656"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/656\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":669,"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/656\/revisions\/669"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/110"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=656"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}