{"id":661,"date":"2015-01-23T16:53:42","date_gmt":"2015-01-23T14:53:42","guid":{"rendered":"http:\/\/www.itukylat.fi\/emasalo\/?page_id=661"},"modified":"2015-01-23T17:00:15","modified_gmt":"2015-01-23T15:00:15","slug":"1900-luku","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/emasalon-historia\/1900-luku\/","title":{"rendered":"1900-luku"},"content":{"rendered":"

Liikenn\u00f6inti, lautta ja silta
\n<\/strong><\/h3>\n

Em\u00e4salon saarella ei ollut varsinaisia teit\u00e4 ennen 1900-lukua. 1870-luvulla saattoi jotenkuten ajaa hevosk\u00e4rryill\u00e4 Orrbyn ja Bengtsbyn v\u00e4li\u00e4, mutta muutoin kuljetukset hoidettiin hevosen sel\u00e4ss\u00e4 polkuja my\u00f6ten, jotka usein kulkivat m\u00e4enharjanteita. Talvella saatettiin tiettyj\u00e4 niittyj\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rekikuljetuksiin. Vaarlahden etel\u00e4inen osa sai hevosk\u00e4rryille sopivan tieyhteyden vasta 1900-luvun alussa, kun lehtori Berndt Axel Nyberg osti Utholmenin, jolle h\u00e4n antoi nimeksi Havsudden (Meriniemi), ja asettui sinne asumaan. H\u00e4n rakennutti mm. kaksi kivisiltaa, yhden Bovikin pohjukkaan ja toisen N\u00f6tholmenin lahdelle, miss\u00e4 nousuveden aikana ei aiemmin voinut kulkea.<\/p>\n

1900-luvun alussa alkoi s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen h\u00f6yrylaivaliikenne er\u00e4isiin Em\u00e4salon laitureihin. Se palveli kanta-asukkaiden lis\u00e4ksi my\u00f6s yh\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4 vapaa-ajan asutusta. Viimeinen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen reittiliikenne Em\u00e4salon Dyvikenist\u00e4 (Syv\u00e4lahti) Svartb\u00e4ckin sel\u00e4n kautta Helsinkiin vesibussi Svealla p\u00e4\u00e4ttyi 1962.<\/p>\n

Talviaikaan voitiin p\u00e4\u00e4st\u00e4 j\u00e4it\u00e4 my\u00f6ten Kuggeniin tai Vess\u00f6h\u00f6n. Tie Tolkkisiin saatiin vasta 1920-luvulla. Sit\u00e4 ennen kuljettiin Vess\u00f6n, Hamarin tai Svartb\u00e4ckin kautta. Lautta- tai lossiyhteys Kuggenin salmeen saatiin vuonna 1951. Sit\u00e4 ennen turvauduttiin mm. Kuggi-Emmiin, joka souti v\u00e4ke\u00e4 veneell\u00e4\u00e4n salmen poikki. Kun h\u00e4nen voimansa ehtyiv\u00e4t, alkoi Harry Hamstr\u00f6m kuljettaa ihmisi\u00e4 ja tavaraa salmen poikki Kaija-moottoriveneell\u00e4\u00e4n, joka saattoi ottaa 25 matkustajaa. H\u00e4n jatkoi sitten lossinkuljettajana el\u00e4k\u00f6itymiseens\u00e4, vuoteen 1986 asti.<\/p>\n

Kun liikenn\u00f6inti siirtyi 1900-luvun alussa moottoriajoneuvoille ja tarvittiin autoteit\u00e4, alettiin Em\u00e4salossakin suunnitella tiet\u00e4 ja lossin hankintaa jo 1924. Tiet\u00f6it\u00e4 tehtiinkin, mutta erilaisten vaiheiden ja sotien j\u00e4lkeen ensimm\u00e4inen lossi p\u00e4\u00e4si liikenn\u00f6im\u00e4\u00e4n 23. marraskuuta 1951. Toinen toistaan suurempia losseja hankittiin liikenteen lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 erityisesti kes\u00e4isin.<\/p>\n

1990-luvulla Tielaitos sai lossikustannusten noususta tarpeekseen. Sillan rakentaminen alkoi elokuussa 1991 ja se valmistui joulukuussa 1992. N\u00e4in Em\u00e4salo sai kiinte\u00e4n tieyhteyden mantereelle, mutta sill\u00e4 on silti edelleenkin valtioneuvoston asetusten mukaisesti saaristosaaren asema.<\/p>\n

Em\u00e4salontie oli pitk\u00e4\u00e4n sorap\u00e4\u00e4llysteinen. Se asvaltoitiin vasta 1984.<\/p>\n

Postinkulku
\n<\/strong><\/h3>\n

Viel\u00e4 1800-luvun lopulla postinkulku Em\u00e4saloon oli j\u00e4rjestetty huonosti. Kun saaren asukkailla oli asiaa Porvooseen, k\u00e4ytiin Simolinin kaupassa katsomassa onko postia tullut. Em\u00e4salon posti ker\u00e4ttiin sinne, ja kaupassa k\u00e4ynyt saarelainen toi sen sitten mukanaan. Kovin tuoreita uutisia ei siis t\u00e4ll\u00e4 menolla saatu.<\/p>\n

Lehtori Nybergin asetuttua asumaan Meriniemelle h\u00e4nen onnistui sopia Postilaitoksen kanssa, ett\u00e4 Porvoosta j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n postilinja Meriniemelle ja, ett\u00e4 jokaiseen Em\u00e4salon kyl\u00e4\u00e4n tulee postilaatikko. Postin lajittelupaikka j\u00e4rjestettiin 1913 Gustav Forsblomin luo Orrbyss\u00e4. L\u00e4htev\u00e4 posti sai t\u00e4\u00e4ll\u00e4 leiman ORRBY.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen postiljooni oli kalastaja Fredrik Gr\u00f6nberg Edesvikenist\u00e4. H\u00e4n kulki Vaarlahden ja Mustijoen v\u00e4li\u00e4. Vuonna 1903 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 alkoi hoitaa Alfred L\u00f6nnfors Vaarlahdesta. H\u00e4n k\u00e4veli kahdesti viikossa Simolinille Porvooseen noutamaan postia. Kun Borg\u00e5bladet alkoi 1914 ilmesty\u00e4 kolmesti viikossa, sai h\u00e4n tehd\u00e4 matkan tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Siit\u00e4 kertyi melkoinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kilometrej\u00e4 patikoida.<\/p>\n

H\u00f6yrylaivaliikenteen alettua ne ottivat Helsingist\u00e4 my\u00f6s postin ja lehdet kuljetettavakseen. Posti lajiteltiin sitten suurimmilla laitureilla.<\/p>\n

Saarelaiset onnistuivat 1937 j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n postin kulun kuudeksi p\u00e4iv\u00e4ksi viikossa. Pisimp\u00e4\u00e4n postiljoonina palveli Emil Forsblom Vaarlahdesta, 44 vuotta. Monet vuodet h\u00e4n kulki edestakaisen matkan Porvooseen polkupy\u00f6r\u00e4ll\u00e4, ja lossin tultua moottoripy\u00f6r\u00e4ll\u00e4 mik\u00e4 nopeuttikin postinkulua merkitt\u00e4v\u00e4sti. Postikonttori oli Bengtsbyss\u00e4, Gr\u00f6nlundin kaupassa. T\u00e4m\u00e4n postikonttorin toiminta lopetettiin 1991 mink\u00e4 j\u00e4lkeen Englundin kauppa, sittemmin Em\u00e4salon L\u00e4hikauppa, alkoi huolehtia pakettien luovuttamisesta ja l\u00e4htev\u00e4n postin leimaamisesta. T\u00e4m\u00e4kin palvelu siirrettiin 2012 Gammelbackassa sijaitsevaan kauppaan.<\/p>\n

Vallankumousaikoja ja sotavuosia
\n<\/strong><\/h3>\n

Ven\u00e4l\u00e4isten painostus lis\u00e4\u00e4ntyi 1900-luvun alussa mik\u00e4 johti erilaisiin vapaushankkeisiin ja passiiviseen vastarintaan. Em\u00e4salolla oli t\u00e4ss\u00e4 oma roolinsa. Em\u00e4salon kartanoon oli asennettu salainen painolaitos. Kartanoa asuivat Fanny von Wendt poikineen. Pojat osallistuivat passiiviseen vastarintaan. He olivat saaneet kartanosta tilat laittomalle painokoneelle. Painoty\u00f6 aloitettiin mahdollisimman salaisesti talvella 1902, ja se jatkui vuoden ajan. Painotuotteet, lehdet ja lentolehtiset, kuljetettiin jaaloilla tai hevosk\u00e4rryill\u00e4 Porvooseen ja sielt\u00e4 edelleen junalla Helsinkiin. Toimintaan halukkaat naiset kuljettivat painotuotteita laajojen hameidensa helmoissa. Kun alkoi liikkua huhuja tulevista kotitarkastuksista, toiminta keskeytettiin kiireesti ja painokoneen osat kaivettiin maahan.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen maailmansota ja Suomen vapautumien Ven\u00e4j\u00e4n vallasta 1917 vaikutti elintarvikkeiden s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely\u00e4 lukuun ottamatta vain v\u00e4h\u00e4isess\u00e4 m\u00e4\u00e4rin Em\u00e4salon el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Mutta vuoden 1918 sis\u00e4llissota kosketti Porvoon saaristoa ja my\u00f6s Em\u00e4saloa.<\/p>\n

Punakaarti teki iskuja ja talojen tarkastuksia saarella. Orrbyss\u00e4 murhattiin Gustaf Gr\u00f6nroos, ja laivuri Victor Weckman vietiin Porvooseen vankeuteen miss\u00e4 h\u00e4net ammuttiin yhdess\u00e4 muiden porvoolaisten kanssa. Trygve Boldt Meriniemelt\u00e4 surmattiin, kun h\u00e4n l\u00e4hti Helsinkiin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n laivakuljetusta suojeluskuntalaisten ryhm\u00e4lle, jonka oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 Tallinnaan. Suojeluskuntalaiset olivat saaneet piilopaikan Meriniemen Isosta Talosta. He p\u00e4\u00e4siv\u00e4t my\u00f6hemmin j\u00e4itse Suomenlahden poikki turvaan.<\/p>\n

Kun punakaarti oli valloittanut Porvoon helmikuussa 1918, alueen suojeluskunta hajotettiin. Mutta suuri osa It\u00e4-Uudenmaan valkokaartilaisista kokoontui Pellingiss\u00e4 tarkoituksenaan ryhty\u00e4 vastarintaan. T\u00e4st\u00e4 syntyi taistelu Tullandetissa 11. helmikuuta. Siin\u00e4 kaatui nelj\u00e4 valkokaartilaista ja 14 punakaartilaista. Asemien pit\u00e4minen Pellingiss\u00e4 olisi ajan mittaan k\u00e4ynyt mahdottomaksi. Siksi valkokaartilaiset joutuivat hakeutumaan muualle.<\/p>\n

Etel\u00e4ss\u00e4 meri oli viel\u00e4 sulana, mutta saarten v\u00e4liss\u00e4 oli j\u00e4\u00e4t\u00e4, jota my\u00f6ten siirryttiin y\u00f6ll\u00e4 Em\u00e4saloon. Siell\u00e4 rantauduttiin Orrbyn Nedre Faddersin rantaan. Vastassa oli kuitenkin pieni ryhm\u00e4 punakaartilaisia. Syntyi tulitaistelu, mutta punakaartilaiset j\u00e4ttiv\u00e4t nopeasti asemansa.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen valkokaartilaiset hajaantuivat ja piiloutuivat eri puolille Em\u00e4saloa sek\u00e4 Onaksen ja Pirttisaaren saaristoa. Em\u00e4salon etel\u00e4puolella olevasta Larssk\u00e4rist\u00e4 tuli pian kiinte\u00e4 kohtauspaikka. Pakotie etel\u00e4\u00e4n avautui kun saatiin tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Viro oli siirtynyt ven\u00e4l\u00e4isilt\u00e4 saksalaisten hallintaan, ja toisaalta Suomenlahti oli j\u00e4\u00e4tynyt kantavaksi. Pellingin ja Em\u00e4salon kautta paenneita suojeluskuntalaisia alettiin sittemmin kutsu Pellingin kaartilaisiksi.<\/p>\n

Valkoinen armeija marssi Helsinkiin Mannerheimin johdolla 16. toukokuuta 1918, ja n\u00e4in sis\u00e4llissota p\u00e4\u00e4ttyi.<\/p>\n

Toisen maailmansodan aikana Helsingin pommitus aiheutti vahinkoa my\u00f6s Em\u00e4salossa. Helsinki\u00e4 suojattiin tehokkaalla sulkutulella. Siksi monet ven\u00e4l\u00e4iskoneet pudottivat pomminsa paluumatkalla it\u00e4\u00e4n, monet Em\u00e4salon kohdalla. Viel\u00e4 1960-luvulla maastosta saattoi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 n\u00e4iden pommien aiheuttamia r\u00e4j\u00e4hdyskuoppia. Niinp\u00e4 oli eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikilla Em\u00e4salossa asuvilla oli sotavuosina tehokkaat pimennysverhot.<\/p>\n

Useat em\u00e4salolaiset osallistuivat taisteluihin kansalaissodassa sek\u00e4 talvi- ja jatkosodassa. Midg\u00e5rdissa on taisteluissa kaatuneiden muistotaulu.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Liikenn\u00f6inti, lautta ja silta Em\u00e4salon saarella ei ollut varsinaisia teit\u00e4 ennen 1900-lukua. 1870-luvulla saattoi jotenkuten ajaa hevosk\u00e4rryill\u00e4 Orrbyn ja Bengtsbyn v\u00e4li\u00e4, mutta muutoin kuljetukset hoidettiin hevosen sel\u00e4ss\u00e4 polkuja my\u00f6ten, jotka usein kulkivat m\u00e4enharjanteita. Talvella saatettiin tiettyj\u00e4 niittyj\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rekikuljetuksiin. Vaarlahden etel\u00e4inen osa sai hevosk\u00e4rryille sopivan tieyhteyden vasta 1900-luvun alussa, kun lehtori Berndt Axel Nyberg osti […]<\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":0,"parent":110,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-661","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/661","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=661"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/661\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":668,"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/661\/revisions\/668"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/110"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=661"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}