{"id":670,"date":"2015-01-23T17:02:55","date_gmt":"2015-01-23T15:02:55","guid":{"rendered":"http:\/\/www.itukylat.fi\/emasalo\/?page_id=670"},"modified":"2015-01-23T17:08:36","modified_gmt":"2015-01-23T15:08:36","slug":"koulu-kappeli-yhdistyselama","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/emasalon-historia\/koulu-kappeli-yhdistyselama\/","title":{"rendered":"Koulu, kappeli, yhdistysel\u00e4m\u00e4"},"content":{"rendered":"

Em\u00e4salossa oli Porvoon pit\u00e4j\u00e4n ensimm\u00e4inen kyl\u00e4koulu<\/strong><\/h3>\n

Em\u00e4salon koulutoimi j\u00e4rjestettiin vuoden 1872 alusta lukien ns. kiertokoulun avulla, jossa opettaja siirtyi paikkakunnalta toiselle ja piti koulua kahdeksan viikkoa kerrallaan. Kouluaineina olivat uskonto, tavaaminen, ja sis\u00e4luku. Porvoon pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 aloitettiin sitten kiinte\u00e4 kansakoulu 1870 Pappilanm\u00e4ell\u00e4, jossa my\u00f6s em\u00e4salolaiset saattoivat k\u00e4yd\u00e4. Se toimi maanantaista lauantaihin mink\u00e4 vuoksi kauempaa tulleet oppilaat piti majoittaa. He p\u00e4\u00e4siv\u00e4t k\u00e4ym\u00e4\u00e4n kotona vain suurten pyhien yhteydess\u00e4. T\u00e4st\u00e4 Em\u00e4salon is\u00e4nn\u00e4t eiv\u00e4t pit\u00e4neet vaan he j\u00e4rjestiv\u00e4t Bengtsbyss\u00e4 yksityisen kansakoulun, jota pidettiin er\u00e4\u00e4ss\u00e4 maatalossa. Se aloitti toimintansa 1890. Kunta maksoi koulutilan vuokran ja opettajan palkan. Koulussa pidettiin ensimm\u00e4inen tutkinto toukokuussa 1890.<\/p>\n

N\u00e4in Em\u00e4saloon saatiin jo Porvoon seudun toinen kansakoulu useita vuosia ennen kuin muissa pit\u00e4jiss\u00e4 oli ensimm\u00e4ist\u00e4k\u00e4\u00e4n. Koulussa oli oppilaita Em\u00e4salon ja Hakasalon lis\u00e4ksi my\u00f6s Onaksesta, Pirttisaaresta, Vess\u00f6st\u00e4, Pellingist\u00e4, Svartb\u00e4ckista ja Kullo-Nybyst\u00e4.<\/p>\n

Oman koulurakennuksen rakentaminen Bengstbyhyn alkoi 1890, kun is\u00e4nn\u00e4t luovuttivat sille maakiinteist\u00f6n. Se vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n syyskuun ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1891. Koulun oppiaineet olivat nyt uskonto, historia, maantieto, laskento, luonnontieto ja \u00e4idinkieli. Koulua k\u00e4ytiin nelj\u00e4 vuotta.<\/p>\n

Pienten lasten koulu oli aloitettu jo aikaisemmassa vaiheessa aluksi eri taloissa ja sittemmin uudessa Midg\u00e5rdin seuratalossa 1914. Pikkukoululle rakennettiin oma talo 1938. T\u00e4ss\u00e4 talossa toimii nyky\u00e4\u00e4n Em\u00e4salon L\u00e4hikauppa. Koulut lakkautettiin 1971 ja lapset saivat alkaa k\u00e4yd\u00e4 koulua Tolkkisissa.<\/p>\n

Em\u00e4salo saa kappelin<\/strong><\/h3>\n

Saaristolaiskappeli vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 Em\u00e4salon Vaarlahdessa 1955 l\u00e4hes puoli vuosisataa sen j\u00e4lkeen, kun sellaisesta alettiin haaveilla. Ennen kappelia em\u00e4salolaisten l\u00e4hin kirkko oli Porvoon Tuomiokirkko. Tie sinne oli vaikea ja vaarallinenkin. Tilanne kohentui kun seuratalo Midg\u00e5rd valmistui 1913, ja siell\u00e4 voitiin alkaa pit\u00e4\u00e4 jumalanpalveluksia.<\/p>\n

Mutta jo 1907 Aina Nyberg Meriniemell\u00e4 (Zacharias Topeliuksen tyt\u00e4r) oli alkanut ty\u00f6skennell\u00e4 rukoushuoneen saamiseksi Em\u00e4saloon. H\u00e4n perusti ompeluseuran varojen ker\u00e4\u00e4miseksi. H\u00e4nen kuoltuaan 1916 l\u00f6ytyi testamentti, jolla h\u00e4n lahjoitti suurehkon summan rahaa kappeliyhdistykselle. Suuri osa varoista oli per\u00e4isin h\u00e4nen sisareltaan Toini Topeliukselta. Kappeliyhdistys aloitti toimintansa vasta 1932 kun Emsal\u00f6 Kapellf\u00f6rening rf perustettiin, ja Aina Nybergin perilliset lahjoittivat sille testamentissa luvatun summan.<\/p>\n

Sodan j\u00e4lkeen Nybondaksen ja Knutsin tilat lahjoittivat maata kappelia varten, ja rakennukselle tehtiin piirustuksetkin. Mutta 1954 Astrid ja Erik Stjernberg lahjoittivat kappeliksi 1802 rakennetun Nybondaksen tilan perinnerakennuksen. Suuren kunnostusty\u00f6n j\u00e4lkeen piispa G.O.Rosenqvist vihki kappelin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 12. kes\u00e4kuuta 1955. Kappeli on ollut sen j\u00e4lkeen aktiivisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Siin\u00e4 on pidetty mm. monet vihki\u00e4iset ja kastajaiset.<\/p>\n

Em\u00e4salon yhdistystoiminta<\/strong><\/h3>\n

Yhdistystoiminta on ollut ja on edelleenkin varsin vilkasta. Yksi ensimm\u00e4isist\u00e4 yhdistyksist\u00e4 oli \u201dEm\u00e4salon ehdottoman raittiuden seura\u201d. Se perustettiin 1891, ja oli lajissaan kolmas koko It\u00e4-Uudellamaalla. Parhaimmillaan siin\u00e4 oli 214 j\u00e4sent\u00e4. Jotkut j\u00e4senet tosin jouduttiin erottamaan, koska he joivat kahvipl\u00f6r\u00f6\u00e4 (loraus kirkasta kupin pohjalle) kokousten j\u00e4lkeen. Raittiusseuran toiminta loppui 1916.<\/p>\n

Lauluyhdistys perustettiin 1893. Sit\u00e4 johti Emilia Arvidsson Vaarlahdesta. Lauluyhdistys toimi my\u00f6s n\u00e4ytelm\u00e4harrastuksen parissa. Se teki mm. esitykset \u201dFosterdottern\u201d (Kasvattityt\u00e4r), \u201dVi m\u00e5ste skiljas\u201d (Meid\u00e4n on erottava) ja Topeliuksen \u201dAxel och Stina\u201d.<\/p>\n

Em\u00e4salon vapaapalokunta on my\u00f6s toimintansa jo lakkauttanut yhdistys. Se perustettiin 1911. Alkuunsa j\u00e4seni\u00e4 oli kuutisenkymment\u00e4. Toiminta oli s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4, ja VPK osallistui useiden palojen sammutukseen. Palokunta sai 1930 moottoriruiskun. Se rakensi my\u00f6s Bengstbyhyn palotornin letkujen kuivattamista varten. Kun Porvoota pommitettiin helmikuussa 1940, moottoriruisku vietiin avustamaan sammutust\u00f6iss\u00e4. Em\u00e4salon VPK:n toiminta lopetettiin 2000- luvulla. Palokunnan varasto on sen j\u00e4lkeen ollut vailla k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, mutta vanha palotorni kunnostettiin 2013 museoksi.<\/p>\n

Emsal\u00f6 Gillet on my\u00f6s nyttemmin toimintansa lakkauttanut yhdistys. Sen perusti puolensataa Em\u00e4salon kes\u00e4asukasta Helsingiss\u00e4 1948. Yhdistys toimi 30 vuotta. Se toimi yhdyssiteen\u00e4 henkil\u00f6ille, joille Em\u00e4salo ja Porvoon saaristo olivat t\u00e4rkeit\u00e4, ja jotka halusivat yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 yhteyksi\u00e4 saaren v\u00e4est\u00f6\u00f6n. Yhdistyksen toiminnan taustana oli, ett\u00e4 Em\u00e4salo oli tuolloin yhteyksien vuoksi kaukana Helsingist\u00e4 ja mantereelta. Emsal\u00f6 Gilletin avulla voitiin tavata ja virkist\u00e4\u00e4 Em\u00e4salon kes\u00e4muistoja my\u00f6s talvisaikaan.<\/p>\n

Yhdistys j\u00e4rjesti kokouksia ja tapaamisia, sill\u00e4 oli kirjarinki ja oma lehti, \u201dEmsal\u00f6 Dillet\u201d. Se my\u00f6s tuki kulttuuritoimintaa Em\u00e4salossa, toimi saaren v\u00e4est\u00f6n hyv\u00e4ksi mm. jakamalla opintostipendej\u00e4 ja sanomalehtien lahjatilauksia. Se j\u00e4rjesti kes\u00e4ll\u00e4 uimakouluja. Lahjoituksia tehtiin my\u00f6s kappelille ja Midg\u00e5rdille. Emsal\u00f6 Gilletin perinteiset kes\u00e4juhlat pidettiin Midg\u00e5rdilla. Niiss\u00e4 esiintyi julkkiksiakin, kuten mm. Erna Tauro, Georg Malmst\u00e9n, Vikings Smeds, Eva Perander ja Barbara Helsingius. Emsal\u00f6 Gilletin ensimm\u00e4inen puheenjohtaja oli Paul Nyberg Meriniemelt\u00e4 ja viimeinen Thure Malmberg. 1950-luvulla Gilletiss\u00e4 oli yli sata j\u00e4sent\u00e4. Vuonna 1978 Emsal\u00f6 Gillet yhdistettiin Emsal\u00f6 Allmogef\u00f6reningeniin.<\/p>\n

Em\u00e4salon vilkas yhdistystoiminta on antanut pohjaa hyv\u00e4lle yhteisty\u00f6kulttuurille ja talkoohengelle. Yksi tulos t\u00e4st\u00e4 on, ett\u00e4 It\u00e4-Uudenmaan liitto valitsi Em\u00e4salon Vuoden Kyl\u00e4ksi 2002.<\/p>\n

Emsal\u00f6 Allmogef\u00f6rening rf<\/strong><\/h3>\n

Yhdistys on saaren suurin ja vanhin. Se perustettiin 1894 ensimm\u00e4isen\u00e4 kansalaisyhdistyksen\u00e4 Porvoon seudulla. Yhdistys omistaa seuratalo Midg\u00e5rdin, joka rakennettiin 1912-1913. Sen tontti saatiin ostettua edullisesti vuokra-ajan j\u00e4lkeen. Talo on rakennettu tilojen lahjoittamasta puutavarasta. Se on tarjonnut tilat erilaisille tapahtumille, kokouksille, juhlille, h\u00e4ille ym. Siell\u00e4 pidettiin mm. 1950-60-luvulla kes\u00e4isin tansseja, jossa vakituisesti ja kes\u00e4isin asuvat nuoret saattoivat kohdata.<\/p>\n

Viime vuosina talossa on pidetty Em\u00e4salon Kyl\u00e4yhdistyksen j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n\u00e4 koululaisten iltap\u00e4iv\u00e4kerhoa, ja erilaisia kursseja. Allmogef\u00f6reningill\u00e4 on hallussaan hieno kokoelma seudun perinne-esineit\u00e4. Yhdistyksell\u00e4 on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 noin 300 j\u00e4sent\u00e4.<\/p>\n

F\u00f6reningen Emsal\u00f6 Byar\u00e5d rf \u2013 Em\u00e4salon kyl\u00e4yhdistys ry<\/strong><\/h3>\n

Yhdistys perustettiin vuonna 1966 Porvoon kaupungin ja Porvoon maalaiskunnan yhdistymishankkeen takia. Sen tarkoituksena on toimia yhdyssiteen\u00e4 saaren asukkaiden kesken ja toisaalta valtion ja kunnan p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien suhteen sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 viihtyisyytt\u00e4 ja yhteisyytt\u00e4 saarella. Lis\u00e4ksi yhdistys pyrkii kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n saaren palveluja. Yhdistyksess\u00e4 on noin 250 j\u00e4sent\u00e4 ja se on kaksikielinen.<\/p>\n

Yhdistys on ottanut kantaa useisiin ajankohtaisiin hankkeisiin kuten saaren osayleiskaavan suunnitteluun, teiden nimist\u00f6\u00f6n, j\u00e4tehuoltoon, tievaloihin, kunnalliseen vesihuoltoon jne.<\/p>\n

Yhdistys julkaisee vuosittain Em\u00e4salon palvelukalenterin ja paikallisen tiedotuslehden, Emsal\u00f6bladet \u2013Em\u00e4salolehti.<\/p>\n

Emsal\u00f6 Marthaf\u00f6reningen rf<\/strong><\/h3>\n

Em\u00e4salon Marttayhdistys perustettiin ruotsinkielisen\u00e4 vuonna 1916. Siin\u00e4 on nyt 35 j\u00e4sent\u00e4. Yhdistyksen tavoitteena on antaa neuvontaa ja virikkeit\u00e4 kotitalouksille.<\/p>\n

Emsal\u00f6 Kapellf\u00f6rening rf<\/strong><\/h3>\n

Kappeliyhdistys perustettiin 1932. Vuonna 1955 Porvoon piispa vihki kappelin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4. Kappelissa pidet\u00e4\u00e4n jumalanpalveluksia, kastajaisia ja vihki\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n

Emsal\u00f6 Jaktf\u00f6rening rf<\/strong><\/h3>\n

Em\u00e4salolla on oma, aktiivinen mets\u00e4stysyhdistys, joka harjoittaa l\u00e4hinn\u00e4 pienriistan mets\u00e4styst\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Viite:
\nEmsal\u00f6 Boken I ja II
\n2014 BN
\n<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Em\u00e4salossa oli Porvoon pit\u00e4j\u00e4n ensimm\u00e4inen kyl\u00e4koulu Em\u00e4salon koulutoimi j\u00e4rjestettiin vuoden 1872 alusta lukien ns. kiertokoulun avulla, jossa opettaja siirtyi paikkakunnalta toiselle ja piti koulua kahdeksan viikkoa kerrallaan. Kouluaineina olivat uskonto, tavaaminen, ja sis\u00e4luku. Porvoon pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 aloitettiin sitten kiinte\u00e4 kansakoulu 1870 Pappilanm\u00e4ell\u00e4, jossa my\u00f6s em\u00e4salolaiset saattoivat k\u00e4yd\u00e4. Se toimi maanantaista lauantaihin mink\u00e4 vuoksi kauempaa tulleet oppilaat […]<\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":0,"parent":110,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-670","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/670","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=670"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/670\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":673,"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/670\/revisions\/673"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/110"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=670"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}