{"id":675,"date":"2015-01-23T17:09:58","date_gmt":"2015-01-23T15:09:58","guid":{"rendered":"http:\/\/www.itukylat.fi\/emasalo\/?page_id=675"},"modified":"2015-05-25T22:58:38","modified_gmt":"2015-05-25T19:58:38","slug":"infrastruktuuri","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/emasalon-historia\/infrastruktuuri\/","title":{"rendered":"Infrastruktuuri"},"content":{"rendered":"

S\u00e4hk\u00f6t Em\u00e4saloon<\/strong><\/h3>\n

Ennen s\u00e4hk\u00f6\u00e4 k\u00e4ytettiin puuta, valopetroolia ja poltto\u00f6ljy\u00e4. S\u00e4hk\u00f6t saatiin ensimm\u00e4isen\u00e4 Em\u00e4salon kyl\u00e4n Davidsn\u00e4siin, joka hankki petroolimoottorilla toimivan s\u00e4hk\u00f6laitoksen vuonna 1930. Orrbyn L\u00f6vkullassa kokeiltiin tuuligeneraattoria vuoden 1942 j\u00e4lkeen. Tuuligeneraattori korvattiin kuitenkin varsin pian bensiinimoottorilla, kun kovat tuulet olivat kaataneet tuuligeneraattorin maston pariin kertaan.<\/p>\n

Vasta vuonna 1946 saatiin s\u00e4hk\u00f6t pohjoiseen Em\u00e4saloon. Elis Wesslin j\u00e4rjesti merikaapelin, maakaapelit sek\u00e4 muuntajan Eslahden kartanolle. T\u00e4st\u00e4 muuntajasta saatiin my\u00f6s s\u00e4hk\u00f6\u00e4 muille l\u00e4hell\u00e4 asuville. Vuoden 1947 aikana Em\u00e4saloon asennettiin nelj\u00e4 muuntajaa niin, ett\u00e4 saaren keskeiset osat aina Vaarlahden lahdelle asti saivat s\u00e4hk\u00f6t. Tehon tarve oli varsin v\u00e4h\u00e4inen, sill\u00e4 s\u00e4hk\u00f6\u00e4 k\u00e4ytettiin l\u00e4hinn\u00e4 valaistukseen. Esthamnsudden sai s\u00e4hk\u00f6linjan vasta 1967, kun sinne suunniteltiin tie. Hakasalo sai odottaa viel\u00e4 vuosia, samoin saaren l\u00e4ntiset osat.<\/p>\n

S\u00e4hk\u00f6t ovat merkinneet paljon Em\u00e4salon kehitykselle. Erilaisia koneita voitiin alkaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja moneen taloon tehtiin s\u00e4hk\u00f6l\u00e4mmitys.<\/p>\n

Puhelin Em\u00e4saloon<\/strong><\/h3>\n

Ensimm\u00e4inen\u00a0puhelinlinja vedettiin 1880-luvulla Em\u00e4salon l\u00e4pi Vaarlahden Edesvikeniin. Ven\u00e4l\u00e4isill\u00e4 oli optinen lenn\u00e4tinlinja Pietarin ja Helsingin v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4t\u00e4 varten oli rakennettu signaalimasto Vaarlahden Betbergetin laelle (Meriniemen ja Vaarlahden niemen v\u00e4liss\u00e4). Siell\u00e4 oli miehitetty vartiotupa signaalien vastaanottamiseksi ja edelleen l\u00e4hett\u00e4miseksi. Kontaktien varmistamiseksi tarvittiin puhelinlinja.<\/p>\n

Kruununluotsit saivat samalla puhelimen Orrbyn Mattsasiin, miss\u00e4 Johan Karlsson oli kruununluotsina. Kun signaaliasema poistettiin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 vanhentuneena (s\u00e4hk\u00f6lenn\u00e4tin tuli tilalle), saivat Lindbergit Edesvikeniss\u00e4 ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 t\u00e4m\u00e4n yksinkertaisen Porvoosta vedetyn puhelinlinjan. My\u00f6hemmin Berndt Axel Nyberg sai 1903 luvan jatkaa linjaa Meriniemeen.<\/p>\n

Kansalaissodan j\u00e4lkeen ryhm\u00e4 liikemiehi\u00e4 sai j\u00e4rjestetyksi Em\u00e4saloon lis\u00e4\u00e4 puhelinlinjoja ja puhelinkeskuksen. K\u00e4sik\u00e4ytt\u00f6inen keskus asennettiin ensin Bengstbyn Storspiksiin, mutta siirrettiin sitten l\u00e4heiseen R\u00f6nnbackaan (\u201dSmedens\u201d). Jouluna 1919 oli linjaan kytkettyn\u00e4 20 liittym\u00e4\u00e4. Puhelinnumerot olivat kaksinumeroisia. Lokakuussa 1958 linjat automatisoitiin ja numeroista tuli viisinumeroisia. Sen j\u00e4lkeen numerom\u00e4\u00e4r\u00e4 on suuntanumeroiden my\u00f6t\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt. Puhelinyhteyksi\u00e4 lis\u00e4ttiin 1960 ja 1992 Em\u00e4salossa oli 380 kiinte\u00e4\u00e4 puhelinliittym\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Tietokoneyhteydet<\/strong><\/h3>\n

1980-luvun lopulla\u00a0alkoi ensin langaton puhelinliikenne ja my\u00f6hemmin viel\u00e4 dataliikenne. Ensimm\u00e4iset langattomat puhelimet olivat Pohjoismaissa kehitetyn NMT-j\u00e4rjestelm\u00e4n laitteita . Sen j\u00e4lkeen tuli GSM-j\u00e4rjestelm\u00e4. 2000-luvun alussa l\u00e4hes kaikilla oli oma henkil\u00f6kohtainen puhelin.<\/p>\n

Kun dataliikenne tuli internetin avulla yleiseksi, siihen voitiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s vanhoja puhelinlinjoja. Puhelinkaapelit olivat kuitenkin operaattorien omaisuutta eiv\u00e4tk\u00e4 ne halunneet panostaa uusiin kaapeleihin. Pikemminkin haluttiin vanhatkin purkaa ja siirty\u00e4 langattomaan liikenteeseen, jota tarjottiin lankayhteyksien tilalle. T\u00e4m\u00e4n vuoksi Em\u00e4saloon ei saatu kaapelitelevisiota vaan oli tyytyminen langattomaan tv-signaaliin, joko katto- tai satelliittiantennin avulla. Etel\u00e4iseen Em\u00e4saloon ei saatu edes puhelinlinjojen varassa toimivaa laajakaistaa, koska et\u00e4isyys operaattorin keskukseen Bengtsbyss\u00e4 oli liian pitk\u00e4. My\u00f6s 2010-luvulla yleiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tullut 3G-verkko toimi hyvin ep\u00e4tasaisesti varsinkin Em\u00e4salon etel\u00e4osassa.<\/p>\n

Vuonna 2008 voimaan tullut laajakaistalaki edellytti, ett\u00e4 valtion ja kunnan tuella rakennetaan kuitukaapelitekniikkaan perustuvat laajakaistayhteydet koko maahan. Tavoitteena oli, ett\u00e4 v\u00e4est\u00f6st\u00e4 99 prosenttia tulee olla nopean, 100 Mb\/s mahdollistavan laajakaistayhteyden ulottuvilla. Yksik\u00e4\u00e4n suurista operaattoreista ei kuitenkaan halunnut rakentaa t\u00e4llaista verkkoa Em\u00e4saloon. N\u00e4in saari oli j\u00e4\u00e4d\u00e4 kokonaan tulevan data- ja teleliikenteen kehityksen ulkopuolelle. Nyt vaihtoehtoinen langaton 4G-tekniikka ei tule ainakaan l\u00e4hiaikoina kyseeseen, sill\u00e4 tuskin kukaan haluaa investoida siihen tarvittaviin lukuisiin uusiin antennimastoihin, joiden sy\u00f6tt\u00e4miseen tarvitaan viel\u00e4 kuitukaapeli.<\/p>\n

Laajakaistalain vaatimusten ansiosta It\u00e4-Uudenmaan maakuntaliitto (sittemmin Uudenmaan maakuntaliitto) sai aikaan vuonna 2009 sen, ett\u00e4 etel\u00e4isest\u00e4 Em\u00e4salosta tuli tukialue. Em\u00e4salon Kyl\u00e4yhdistys haki ja sai mm. 2001 teett\u00e4m\u00e4ns\u00e4 saaristoselvityksen perusteella avustuksen Porvoon kaupungin saaristovaroista. Avustuksen avulla tehtiin kyselytutkimus ja yksityiskohtainen kuitukaapeliverkon suunnitelma, jonka perusteella voitiin hakea laajakaistalain mukaisia investointitukia.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 perustettiin toukokuussa 2010 Osuuskunta EmsaloNet saatavilla olevia tukia hakemaan ja toteuttamaan moderni kuitukaapeliverkko olemassa olevien s\u00e4hk\u00f6pylv\u00e4iden kautta. EmsaloNetin hallituksen muodostivat Christer Nystr\u00f6m, Berndt Nyberg ja Tauno Voipio. Kes\u00e4ll\u00e4 2012 Christer Nystr\u00f6min kuoleman j\u00e4lkeen hallitusta laajennettiin, ja mukaan tulivat Mats Juslin sek\u00e4 Lars Wikholm. EmsaloNet-osuuskunnalla oli runsaat 30 j\u00e4sent\u00e4, sek\u00e4 Em\u00e4salon vakituisia ett\u00e4 vapaa-ajan asukkaita.<\/p>\n

EmsaloNet hyv\u00e4ksyttiin kuitukaapeliverkon rakentajaksi ja operaattoriksi lokakuussa 2010. Mit\u00e4\u00e4n muuta operaattoria asia ei silloin kiinnostanut. EmsaloNet hankki valtiontuen etel\u00e4iselle Em\u00e4salolle sek\u00e4 EU:n maaseudun tukirahastosta saariston kuitukaapeliverkkovaroja valtiotuen ulkopuoliselle alueelle. Porvoon kaupungilta saatiin viel\u00e4 saariston kehitt\u00e4mistukea.<\/p>\n

Saadut tuet ja tekninen suunnittelu sai Loviisan Puhelin Osuuskunta LPO:n kiinnostumaan EmsaloNetin ostamisesta sek\u00e4 verkon rakentamisen rahoittamisesta. Kauppaan kuului operaattorivastuun siirt\u00e4minen LPO:n tyt\u00e4ryhti\u00f6lle, LPOnet Oy Ab:lle.<\/p>\n

Kuituverkon rakentaminen alkoi vuonna 2012, kaapelit vedettiin talvella ja marraskuussa 2013 koko Em\u00e4saloa kattava kuitukaapeliverkko oli valmis. Kuituyhteyden ansiosta jokaiseen Em\u00e4salon talouteen voidaan nyt asentaa hyvin nopea laajakaistayhteys esim. et\u00e4ty\u00f6t\u00e4 ja kaapeli-tv:t\u00e4 varten. Em\u00e4salon pohjois- ja it\u00e4puolella kaapeli-tv olikin tervetullut, sill\u00e4 antennisignaalit sinne olivat hyvin huonot. Etel\u00e4isess\u00e4 Em\u00e4salossa taas asukkaat saivat vihdoinkin vakaat ja nopeat tietokoneyhteydet.<\/p>\n

Kuitukaapeliverkon ansiosta koko Em\u00e4salo p\u00e4\u00e4see hy\u00f6tym\u00e4\u00e4n dataliikenteen tulevasta kehityksest\u00e4.<\/p>\n

Vesi ja viem\u00e4ri<\/strong><\/h3>\n

2000-luvun alun kuivat kes\u00e4t aiheuttivat Em\u00e4salon asukkaille suuria ongelmia kunnollisen talousveden saamiseksi. Em\u00e4salon Kyl\u00e4yhdistys haki silloin ratkaisumalleja, jotta saarelle saataisiin kunnallinen vesiverkko. Porvoon kaupungin kanssa neuvoteltiin my\u00f6nteisess\u00e4 hengess\u00e4, mutta kaupunki ei kuitenkaan voinut tehd\u00e4 asialle mit\u00e4\u00e4n. Porvoon kaupungin 1999 teett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 osayleiskaavassa ei vesiasiaa k\u00e4sitelty lainkaan. Mutta Em\u00e4salon Kyl\u00e4yhdistyksen 2001 teett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 saariston kehitt\u00e4missuunnitelmassa todettiin, ett\u00e4 saarelle tarvitaan raikasta ja terveellist\u00e4 talousvett\u00e4. Her\u00e4si ajatus perustaa yhteinen vesiosuuskunta olemassa olevan Kurb\u00f6le-Londb\u00f6len vesiosuuskunnan kanssa.<\/p>\n

Kyl\u00e4yhdistys ehdotti yhdess\u00e4 Porvoon kaupungin vesilaitoksen ja Uudenmaan ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen kanssa Kurb\u00f6le-Londb\u00f6len Vesiosuuskunnalle, ett\u00e4 sen toiminta laajennettaisiin koskemaan my\u00f6s Em\u00e4saloa. Esityst\u00e4 k\u00e4siteltiin osuuskunnan vuosikokouksessa 24.3.2003. Esitys hyv\u00e4ksyttiin ja osuuskunnan nimeksi muutettiin Anl Borg\u00e5 Sk\u00e4rg\u00e5rds Vattentj\u00e4nstverk \u2013 Porvoon Saariston Vesihuoltolaitos Osk. Uudistunut vesiosuuskunta saattoi ryhty\u00e4 heti toimiin vesijohdon vet\u00e4miseksi Em\u00e4saloon ja j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n valtion ja kunnan tukea hankkeelle. Midg\u00e5rdilla pidettiin 26.4.2003 tiedotuskokous, jossa esiteltiin vesihankkeen suunnittelutoimia ja arviot liittym\u00e4n hinnaksi.<\/p>\n

Lokakuussa 2003 oli saatu Porvoon kaupungin ja Uudenmaan ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen tuet (EU-varoja) hankkeen aloittamiseen. Porvoon vesi kustansi putken vedon Vess\u00f6st\u00e4 Orrbynsel\u00e4n poikki Brudsandeniin. Haarautumat vedettiin ensin pohjoiseen ja sitten etel\u00e4\u00e4n. EU-tukien ehtona oli kuitenkin j\u00e4tevesien k\u00e4sittely uusien 1.1.2004 voimaan tulleiden s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten mukaisesti. Siksi hankkeesta tuli paljon vaikeampi ja kalliimpi kuin aluksi oli arvioitu.<\/p>\n

J\u00e4tevesiputkea ei voitu liitt\u00e4\u00e4 Hermanninsaaren puhdistamoon. Uudenmaan ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen kanssa neuvotellen kehitettiin kyl\u00e4puhdistuslaitokset. Tuolloin todettiin, ett\u00e4 tiukentuneet vaatimukset pysyv\u00e4lle ja vapaa-ajanasumiselle edellyttiv\u00e4t valvottuja puhdistamoita. T\u00e4m\u00e4kin tuli vesiosuuskunnan teht\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n

Vesi kytkettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 9.3.2004 Holsteininkujalla. Kuuden kyl\u00e4puhdistamon tekoa suunniteltiin jo. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2005 oli tehty noin 40 kilometri\u00e4 vesijohtoa aina Em\u00e4salon etel\u00e4iseen osaan asti. Verkkoon oli liittynyt 80 taloutta. Samaan aikaan vesijohdon kanssa vedettiin my\u00f6s j\u00e4tevesien kantaputkisto kyl\u00e4keskuksiin ja tiiviimmin rakennetuille alueille. Ensimm\u00e4inen kyl\u00e4puhdistamo otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Bengtsbyn Kapeaniityntiell\u00e4. Bo Erik Peranderin omistama Tallkullan kiinteist\u00f6 oli ensimm\u00e4inen, joka sai Em\u00e4salossa j\u00e4tevesiliittym\u00e4n kes\u00e4kuussa 2005.<\/p>\n

J\u00e4tevesiliittymien asentamisen vauhdittamiseksi Porvoon kaupunki p\u00e4\u00e4tti toukokuussa 2007 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 vesiosuuskunnan toiminta-alueen vesihuoltopalveluja koskevan lain 8\u00a7:n mukaisesti. Lain 10\u00a7 mukaan toiminta-alueella oleva kiinteist\u00f6 tulee liitt\u00e4\u00e4 vesipalvelulaitoksen vesi- ja viem\u00e4rijohtoon. Em\u00e4salossa toiminta-alue ulottuu Em\u00e4salontiet\u00e4 seuraillen saaren etel\u00e4isiin osiin. L\u00e4ntinen Em\u00e4salo ei siihen kuulu.<\/p>\n

Toiminta-alueella olevia kiinteist\u00f6j\u00e4 haja-asutusalueen j\u00e4tevesis\u00e4\u00e4nn\u00f6kset eiv\u00e4t koske vaan vesihuoltolain mukaisesti niiden tulee liitty\u00e4 heti tai kohtuullisen ajan kuluessa vesihuoltolaitoksen vesi- ja j\u00e4tevesiverkkoon.<\/p>\n

Vuoden 2012 lopussa vesiosuuskunnalla oli 600 osakasta ja toimintaa Em\u00e4salossa, Vess\u00f6ss\u00e4 ja Pellingiss\u00e4. Vesiliittym\u00e4 oli 430:ll\u00e4 kiinteist\u00f6ll\u00e4 ja j\u00e4tevesiliittym\u00e4 240:ll\u00e4. Talous- ja j\u00e4tevesiverkko oli kaikkiaan 215 kilometrin pituinen. Vesiosuuskunnalla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 13 kyl\u00e4puhdistamoa, joista yhdeks\u00e4n Em\u00e4salossa.<\/p>\n

Osuuskunnan talous on ollut heikko, koska siihen on liittynyt v\u00e4hemm\u00e4n talouksia kuin arviot liittymisvelvoitteesta edellyttiv\u00e4t. Liittyminen on her\u00e4tt\u00e4nyt tietty\u00e4 ep\u00e4luuloa, kiinteist\u00f6kohtaiset kustannukset ovat korkeita, ja kielteiset mediakannanotot ovat laimentaneet halua liitty\u00e4 verkkoon.<\/p>\n

Kunnallisen vesijohtoverkon piiriss\u00e4 on nyt satoja kiinteist\u00f6j\u00e4, joille vesihuolto kenties ei olisi muuten ollut koskaan mahdollista. J\u00e4rjest\u00e4ytyneen vedenjakelun ja viem\u00e4r\u00f6innin piiriin liittyneet kiinteist\u00f6t saavat puhdasta ja terveellist\u00e4 vett\u00e4, johon ei liity radonin ja arseenin aiheuttamaa riski\u00e4, mik\u00e4 on varsin yleist\u00e4 alueen pohjavedess\u00e4. Samalla l\u00e4hes 300:n talouden j\u00e4tevedet puhdistetaan mallikelpoisella tavalla. Siit\u00e4 luonto kiitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Osayleiskaava ja saariston kehityssuunnitelma<\/strong><\/h3>\n

Porvoon kaupunki teetti Em\u00e4salon ja Hakasalon alueelle osayleiskaavan vuonna 1999. Siin\u00e4 osoitetaan minne ja miten saa rakentaa. Kaavaa arvosteltiin Em\u00e4salossa runsaasti. Suunnitellut uudet rakennuspaikat ovat kovin hajallaan ja rakennusoikeudet pieni\u00e4. Erityisen vaikeaa on muuttaa vapaa-ajan asuntoja pysyviksi. Osayleiskaavaa ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sopeutuva nykyaikaiselle vesi- ja viem\u00e4riverkostolle. Suuri osa rakennusoikeuksista on t\u00e4ysin nykyisen verkoston ulkopuolella.<\/p>\n

Em\u00e4salon Kyl\u00e4yhdistys teetti vuonna 2001 Em\u00e4salolle ja Hakasalolle laajan saariston kehityssuunnitelman. My\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 kehityssuunnitelmassa tulevat esiin osayleiskaavan tuomat ongelmat.<\/p>\n

Osayleiskaavaan ja kehityssuunnitelmaan voi tutustua n\u00e4iden linkkien avulla:<\/p>\n

 <\/p>\n

Osayleiskaava Em\u00e4salo ja Hakasalo<\/a><\/p>\n

Em\u00e4salon saaristokehityssuunnitelma<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

\u00a0Viite: 2015 BN<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

S\u00e4hk\u00f6t Em\u00e4saloon Ennen s\u00e4hk\u00f6\u00e4 k\u00e4ytettiin puuta, valopetroolia ja poltto\u00f6ljy\u00e4. S\u00e4hk\u00f6t saatiin ensimm\u00e4isen\u00e4 Em\u00e4salon kyl\u00e4n Davidsn\u00e4siin, joka hankki petroolimoottorilla toimivan s\u00e4hk\u00f6laitoksen vuonna 1930. Orrbyn L\u00f6vkullassa kokeiltiin tuuligeneraattoria vuoden 1942 j\u00e4lkeen. Tuuligeneraattori korvattiin kuitenkin varsin pian bensiinimoottorilla, kun kovat tuulet olivat kaataneet tuuligeneraattorin maston pariin kertaan. Vasta vuonna 1946 saatiin s\u00e4hk\u00f6t pohjoiseen Em\u00e4saloon. Elis Wesslin j\u00e4rjesti merikaapelin, […]<\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":0,"parent":110,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-675","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/675","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=675"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/675\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":816,"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/675\/revisions\/816"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/110"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.emsalo.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=675"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}