Borgå MI järjestää KARLARNA KOCKAR Midgårdilla 25.10 – 15.11.2023 keskiviikot klo 18 – 20:30.

Vetäjä Maj-Gret Saarinen. MI maksu 30 €, lisäksi tulee aineskustannukset.

Ruokaan kiinnostuneet miehet tekevät maistikkaat ruoat iloisessa porukassa. Kurssin numero 810213M.

Ilmoittautuminen 17.8 alkaen puhelimitse 019 520 2660 tai netti uusi.opistopalvelut.fi/porvoo.

Jossain päin Emäsaloa, Vässötä, Pellinkiä ja kenties Onastakin aiotaan tehdä kvartsiesiintymien aluekartoitusta loppukesällä ja alkusyksystä 2023. Mutta on varsin epävarmaa löytyykö sitä sellaisissa pitoisuuksissa, että kaivostoiminta kannattaisi. Loppujen lopuksi maanomistaja voi halutessaan tyrmätä koko kaivoshankkeen kieltäytymällä luovuttamasta maataan kaivoskäyttöön.

– En menettäisi yöuniani tämän takia, sanoo Tukesin ylitarkastaja Esa Tuominen Emäsalon Kyläyhdistykselle. Julkisuudessa on otsikoitu, että kyse olisi kaivosvarauksesta. Näin ei kuitenkaan ole, sillä kaivoslaki ei edes tunne käsitettä kaivosvaraus.

Betonialan yritys MaxBe Oy Vantaalta on saanut varaushakemukselleen Tukesin (Turvallisuus- ja kemikaaliviraston) varauslupapäätöksen 25.3.2023. Varaus koskee alustavaa kartoitusta kvartsin esiintymisestä varausalueella. Varauksen merkitys on siinä, että sen voimassaoloaikana mahdolliset kilpailijat eivät pääse vetämään välistä ja hakemaan malminetsintälupaa vaikkapa alkuperäisen hankkeen tiedoilla. Varauksen tehneellä yrityksellä on etuoikeus hakea varsinaista malminetsintälupaa, minkä se aikoo tehdä 2024 -2025.

MaxBe Oyllä on kaksi vuotta aikaa tehdä tutkimuksiaan ja jättää malminetsintäluvan hakemus. Mahdollista kaivoslupaa pääsee hakemaan vasta joskus myöhemmin.

Missä ja miten etsitään
Tarkkaa tietoa missä ja millä tavoin yritys aikoo tutkimuksiaan tehdä, ei ole. Mutta on normaalia, että varaukset tehdään huomattavasti suuremmalle alueelle kuin missä etsintää todella tehdään. MaxBe Oy:n rajaama alue on lähes 200 km2 suuruinen. Se on kolmion muotoinen, pohjoinen yläkulma on Porvoossa, läntinen alakulma Onaksessa ja itäinen alakulma Pellingissä. Alueen keskelle jää koko Emäsalo ja suurin osa Vässöstä. Varausalue on nimeltään ”Kristalli”.

Kaivoslain mukaan geologisia mittauksia ja vähäisiä näytteitä saa ottaa toisenkin omistamalta maa-alueelta, mikäli näyttöönotto ei aiheuta vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä. Varaus ei rajoita maanomistajan oikeuksia, eikä muita maakäytön tarpeita tai suunnitelmia.

Etsintää saa tehdä tavanomaisten jokaisen oikeuksien puitteissa. Kaivauksia tai konetöitä ei saa tehdä. Kivivasaralla saa ottaa pieniä näytteitä kalliosta, ja mahdolliset jäljet tulee siistiä.
– Yleensä tähän liittyy geofysikaalisia mittauksia mittalaitteilla, joilla selvitetään kallion magneettikentän, sähkönjohtavuuden tai kallion painorakenteen muutoksia, jotka poikkeavat ympäristöstä. Se voi sitten viitata raskaanpiin aineksiin kivimassassa, selvittää ylitarkastaja Tuominen.
– Myös droonien tai lennokkien käyttö voi tulla kyseeseen.

Näiden perusteella voidaan piirtää tarkempi kartta kallioperän esiintymistä. Näitä tutkimuksia tekevät alaan erikoistuneet yritykset tilaustyönä.

MaxBe Oy:n hakemuksessa viitataan aiempiin löytöihin, jonka perusteella se uskoo, että alueelta kvartsia löytyy. Tässä lienee kyse yrityksen itse tekemistä löydöistä, arvelee ylitarkastaja Tuominen. Hän on neuvonut luvanhakijaa miten toimia ennen varauksen jättämistä, ja tuossa yhteydessä asia oli mainittu.

Suomen mineraalipitoisuuksia selvittävästä koeporausten kartasta ei löydy tietoa kvartsilöydöistä. Eikä juuri muutakaan näyttöä, että Emäsalossa olisi kiinnostavia esiintymiä, Tuominen tietää.

Mitä kvartsi on?
Kvartsi on hyvin yleinen mineraali ja esiintyy mm. graniitissa ja gneississä. Kvartsia käytetään yleisimmin lasin valmistuksessa sekä betoniin, mutta se on myös tärkeä uuden teknologian ratkaisuissa.

Ylitarkastaja Tuominenkin mainitsee, että esimerkiksi gneissin rakosissa voi kvartsia esiintyä. Mutta hän pitää epätodennäköisenä, että sitä Emäsalossa löytyy niin puhtaana, että talteenotto olisi kannattavaa. Eli ei tarvitse huolehtia, että koneet tulisivat jyräämään Emäsalon upeita rantakallioita kvartsiesiintymien paljastamiseksi.

Kvartsi on niin yleinen mineraali Suomessa, että sen talteenotto kannattaa vasta, jos sitä on saatavilla lähes puhtaassa muodossa, geologi Tuominen arvioi. Sen erottelu muusta kivimassasta ei ole kannattavaa. Kvartsikaivoksia on Suomessa jo mm. Kemin lähistöllä. Jos kaivamiseen Emäsalossa ryhdyttäisiin, toiminta olisi Tuomisen arvion mukaan hyvin pientä.

Miten valittaa hankkeesta
Nyt jo myönnetyn varausluvan lopussa on ohjeet valituksen tekemiseen. Valitusaika päättyy 29.6.2023. Jos hanke etenee malmin etsintäluvan vaiheeseen, silloin kiinteistön omistajille annetaan tilaisuus lausunnon antamiseen. Tukesin ylitarkastaja Tuominen sanoo kuitenkin, että mahdolliset valituksen panokset kannattaa säästää kaivosluvan hakuvaiheeseen, jos vastoin odotuksia kaivoslupaa ryhdyttäisiin kuitenkin hakemaan.
– Valitusten tulee perustua kaivoslain antamiin perusteisiin ja niitä on kaivoslupavaiheessa paljon enemmän kuin muissa vaiheissa, Tuominen sanoo.

Kaivoslaissa mm. määritellään mitkä etäisyydet kaivoshankkeella tulee olla asutukseen, liikenneväyliin, hautuumaahan jne. Kaivosyritys joutuu hakemaan monia lupia mm. kaavan, ympäristön, vesitalouden ym. suhteen ja kaikista niistä luvista voi valittaa jos perusteet löytyy.

Jos kvartsikaivoshanke on tulossa omalle kiinteistölle omistaja voi halutessaan torpata sen kieltäytymällä vuokraamasta tai myymästä sitä kaivostoimintaan. Koko maan talouden kannalta tärkeisiin hankkeisiin kaivosyhtiö voi hakea valtioneuvostolta päätöstä alueen pakkolunastamiseksi.

– Kvartsilla on kuitenkin niin vähäinen merkitys maan talouden kannalta, että tällaista lupaa tuskin myönnetään, arvioi ylitarkastaja Tuominen.   TAPANI MANSIKKALA

Varauslupapäätöksen saanut vantaalaisen MaxBe Oy:n suunnitelma näkyy netissä ”Tukes Varauspäätös 23.5.2023”. Lupatunnus on VA 2023:0034. 

Emäsalossa on monena vuotena herättänyt keskustelua se, miksi vuosittain Emäsalontietä on korjattu ja keskiviiva maalattu vain Bengtsbyhyn, muttei siitä etelään Vaarlahteen? Keskiviivan puuttuminen yhdessä huonon näkyvyyden ja kapean ja mutkaisen tien kanssa on koettu liikenneturvallisuutta heikentävänä asiana, kun ajoneuvot ajavat liian keskellä tietä ja lisäksi oikaisevat mutkissa. Siksi Emäsalon Kyläyhdistys kysyi asiaa ELY-keskukselta. Alla tiedoksi ELY-keskuksen vastaus:

”Emäsalontien leveys on noin 6,0 metriä ja liikennemäärä 749 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ohjeiden mukaan tällä leveydellä ja liikennemäärällä tehdään niin reunaviivat kuin keskiviiva. Poikkeuksen tähän muodostaa, jos sulkuviivojen osuus koko tieosuuden pituudesta on huomattava. Keskiviivan poisjättämistä harkitaan, kun sulkuviivojen osuus tieosuuden pituudesta on yli 40 %. Koska Emäsalontie on Bengtsbyn jälkeen erittäin mutkainen ja mäkinen sekä näkyvyydet heikot, tulisi sulkuviivoja enemmän kuin 40 % tieosalla 2 (Bengtsby – Vaarlahden luotsiasema). Tämän perusteella keskiviiva on jätetty osuudella merkitsemättä.

Kapealla mutkaisella tiellä on vaikea ylläpitää keskiviivastoa, koska se kuluu erittäin nopeasti pois liikenteen ajaessa viivojen päällä. Emäsalontiellä keskiviivojen laajuus arvioidaan uudelleen, kun kohde seuraavan kerran päällystetään ja tehdään kokonaan uudet pituussuuntaiset tiemerkinnät. Myös tällöin arvion tulos voi olla, että keskiviivoja ei tehdä tien loppuun saakka edellä mainitusta syystä.”