Koulun alku sota-aikana Emäsalossa

Karl-Erik Hamström i Byaboden år 2024

Karl-Erik Hamström besökte i Byaboden år 2024.

Kun Karl-Erik Hamström aloitti koulun syksyllä 1943, maailma oli tulessa. Seitsemänvuotiaan pojan elämä jatkui silti pitkälti ennallaan – paitsi että isä oli poissa, rintamalla.

Matka Kattslättistä Bengtsbyn kouluun oli pitkä, peräti kuusi kilometriä metsän halki, ja hän kulki sen yksin.

– Aamuisin oli pimeää, mutta siitä huolimatta matka ei tuntunut pitkältä, Karl-Erik sanoo olkapäitään kohauttaen.

Hänellä oli mukanaan myrskylyhty, mutta sen valo ei saanut näkyä yläilmoihin. Siksi äiti oli tehnyt lyhdyn ympärille pahvisuojan, jotta mahdolliset venäläiset pommikoneet eivät näkisi valokeilaa ylhäältä. Ratkaisu teki kulkemisesta kuitenkin hankalampaa.

– Minulla oli lyhyet kädet, joten lyhdyn kantaminen oli melko epämukavaa, hän muistelee.

Ensimmäisellä luokalla oppilaita oli vain kolme: Asta Orrman, Ingegerd Nyholm ja Karl-Erik itse. Hän muistaa koulun ja ystävällisen opettajansa Helmi Kullströmin lämmöllä. Luokkahuone on jäänyt vahvasti mieleen.

– Minun paikkani oli siinä, missä kahvila nykyään on, lähellä tiskiä.

Kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1945, ryhmään liittyi uusi oppilas Porkkalan evakkojen myötä.

– Silloin tuli Olle Westerlund, ja meistä tuli parhaat ystävät.

He tapasivat uudelleen vasta paljon myöhemmin elämässä, kun Olle Westerlund asui Örebrossa. He ehtivät nähdä vielä viimeisen kerran vuonna 2012.

– Hän kävi kerran meillä täällä Norrköpingissä, ja oli todella mukavaa tavata vielä vanhemmalla iällä.

JOSEFINE JANHONEN

Malin palasi juurilleen kyläkauppiaana

Vuodenvaihteessa Malin Jalkanen (Janhonen) otti kyläkaupan vastuulleen. Juuret paikkakunnalla ja vahva visio yhteisöllisyydestä ohjaavat häntä kehittämään kauppaa maltillisesti – palvelu ja yhdessäolo keskiössä.

Kun kyläkauppa vaihtoi omistajaa vuodenvaihteessa, Malin Jalkanen astui kauppiaan rooliin. Hänelle tehtävä on enemmän kuin yrittäjyyttä – se on paluu paikkaan, joka on muovannut häntä.

– Minulla on vahva side tänne. Olen kasvanut täällä ja viettänyt paljon aikaa saarella, hän kertoo.

Malin on syntynyt Helsingissä, mutta vietti alusta asti kesät Kallusissa Emäsalossa. Kuusivuotiaana perhe muutti pysyvästi kesäpaikalle. Hän asui vanhempiensa Carl-Gustavin ja Tea Janhosen luona täysi-ikäisyyteen asti.

Nyt hän on palannut lapsuudenkotiinsa tavoitteenaan sekä säilyttää että uudistaa. Vakiintuneen kaupan haltuunotto on tarkoittanut intensiivistä alkua. Keittiö on remontoitu ja kauppaan on tullut asiakas-wc. Kahvila on laajentunut ja sijoittuu nyt keskeisesti myymälän keskelle, omalla tiskillään ja yhteydellä keittiöön.

– Paljon on opeteltavaa. Samalla on ollut hienoa kohdata asiakkaita ja kuulla, mitä he arvostavat.

Kyläkauppa on säilynyt luontevana kohtaamispaikkana. Monille se ei ole pelkkä ostospaikka, vaan myös arjen kohtaamisten näyttämö.

Lounasta ja saaristolaisleipää

Yksi jo onnistuneeksi osoittautunut uudistus on vuoden alussa käyttöön otettu keittolounas.

– Se on ollut todella suosittu, mikä on ilahduttavaa.

Kesällä lounastarjontaa kehitetään edelleen. Lounasta tarjoillaan säännöllisesti tiistaisin ja torstaisin, ja asiakkaita kannustetaan esittämään toiveitaan. Terassi on avoinna ja leikkimökki kunnostettu.

– On tärkeää kuunnella, mitä ihmiset haluavat.

Uutta on myös tuore saaristolaisleipä, jota leivotaan paikan päällä.

– On hienoa voida tarjota jotain itse tehtyä, se kuuluu asiaan.

Tulevaa kautta varten keskiössä ovat selkeät rutiinit ja viihtyisä kokonaisuus – ilman liian nopeaa kasvua.

– Ensimmäinen vuosi on pitkälti oppimista. Mikä toimii, mitä kysytään – ja miten saa kaiken sujumaan.

Taustansa ja paikallisen sitoutumisensa myötä Malin Jalkanen toivoo kyläkaupan säilyvän itsestään selvänä paikkana niin asukkaille kuin vierailijoille.

– Tämä on paikka, johon kuulutaan. Haluan, että se tuntuu myös kaupassa.

Voinko muuttaa vapaa-ajan asunnon vakituiseksi kodiksi? Infotilaisuus ke 11.2.

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan siitä, mitä mahdollisuuksia vapaa-ajan asunnon muuttamiselle vakituiseksi kodiksi on – erityisesti Pellingin, Vessöön ja Emäsalon alueilla. Ke 11.2. klo 17:00–19:00.
Tilaisuudessa käsitellään mm. mahdollisuuksia, prosesseja ja rakennuslupien edellytyksiä sekä vastataan kysymyksiinne siitä, miten käyttötarkoituksen muutos voisi onnistua.
Keskustelu suunnataan erityisesti saaristoalueilla vakituisesta asumisesta kiinnostuneille.
Nimbustalo, Lundinkatu 8, sisäänkäynti Porvoo infosta,
Järjestäjä
Elina Duréault –Porvoon kaupunki
Pellinge Byaråd
Mukana asiantuntijoina:
Juhani Lindblad – rakennustarkastaja, Porvoon kaupunki
Camilla Stenberg – kaavoittaja, Porvoon kaupunki
Lisätietoa: elina.dureault@porvoo.fi